Skitsofrenia ja psykoosi tietoa

Miksi skitsofreniaa pidetään suomalaisten kansansairautena?
Suomessa on niin hyvä terveydenhuolto niin sen takia se löydetään helpommin kuin muissa maissa.  

Mistä tunnistat skitsofreniaaa sairastavan henkilön? 

Henkilöt, joilla on skitsofrenia, voivat toisinaan elää pelottavien, hämmentävien tai ahdistavien hallusinaatioiden ja harhaluulojen maailmassa. Heistä voi tulla niin sekavia, että he voivat itse olla peloissaan ja samanaikaisesti vaikuttaa ympäristössä pelottavilta. Skitsofreenikko on kuin muutkin ihmiset jos hänellä on oikea lääkitys ja kuntoutus. Sitä ei silloin näy päälle päin. Silloin kun skitsofreenikko ei ole hoitanut itse oireet voi huomata päälle päin esim. puhe on vajaavainen, käytös on epätavallista, hänellä on harhaluuloja.

Mikä on psykoosi?

Sillä tarkoitetaan todellisuudentajun vakavaa häiriintymistä. Ilmenee harhaluuloina, aistiharhoina, puheen huomattavana hajanaisuutena tai eriskummallisena käytöksenä. Se on skitsofrenian vaikein- aste. Oireita on kuuloharhat, harhaluulot sekä hajahainen ja vaikeasti ymmärrettävä puhe. 

Millaisia erilaisia psykoosisairauksia on olemassa?
Skitsofrenia: Se on psykoosiksi luokiteltu mielenterveys häiriö. Kuuluu harhaluuloisuus, aistiharhat, puheen ja käyttäytymisen hajanaisuus, tunteiden latistuminen, puheen köyhtyminen ja tahdottomuus. Skitsofrenikolla on vaikeaa luova ajattelu, normaalit ihmissuhteet ja omien tunteisen ilmaiseminen.

Harhaluuloishäiriö: Uskoo että oma harhaluulo on horjumaton, vaikka kaikki kaikki todisteet näyttäisivät, ettei se pidä paikkaansa. Aistiharhoja ei ole usein. On usein pelokas, ja pitää pieniäkin asioita uhkaavina. Liittyy kriittisyys, vihaisuus, epäluuloisuus, huumorintajuttomuus sekä mustasukkaisuus. Harhat ovat selkeitä ja järjestelmällisiä. Stressaavat tapahtumat aiheuttavat harhaluuloja.

Synnytyksen jälkeinen psykoosi: Ilmenee synnytyksen jälkeisinä viikkoina. Se alkaa väsymyksenä, itkuisuutena, unettomuutena, epäluuloisena ja myöhemmin jatkuu sekavuutena ja toimintakyvyn menettämisenä. Kestää yleensä yli kuukauden. Tulee hoitaa sairaalassa, tarvitaan myös paljon läheisten tukea.

Kaksisuuntainen mielialahäiriö: on mielialahäiriö, johon kuuluu mielialanvaihteluja, jossa esiintyy maniaa( eli poikkeavaa kiihtymystä) sekä masennusta( debressiota). Näitä on eri asteisia, joillakin mieliala vaihtelee lievemmin kun toisillla.



Miten skitsofrenia ja psykoosi liittyvät toisiinsa? Mitä eroa niillä on?
Skitsofrenia on yksi psykoosisairauksista.  Psyykoosiin sekä skitsofreniaa liittyy harhaluuloja, todellisuuden tajun häiriintymistä ja vaikeasti ymmärrettävää puhe. 10 % väestöstä kokee psykoosin jossain vaiheessa elämää, mutta skitsofreniaan sairastuu vain n. 1 %. Skitsofreniassa psykoosi on siis vain yksi oireista, eikä skitsofreniadiagnoosia tehdä ensimmäisestä psykoottisesta jaksosta. Psykoosi kuuluu skitsofrenian ns. "positiivisiin" oireisiin, jonka lisäksi diagnoosiin tarvitaan vetäytymiseen liittyviä "negatiivisia" oireita.

Millaisia oireita skisofreniaan kuuluu?

Skitsofrenian oireet vaihtelevat henkilöstä toiseen. Ne ovat luokiteltu eri ryhmiin: -Positiiviset oireet: Hallusinaatiot, harhakuvitelmat, ajatushäiriöt ja kiihtymys. -Negatiiviset oireet: Sisäisen innon, tunnereaktion, innostuksen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen puute. -Affektiiviset oireet: Masennus, ahdistus, yksinäisyys ja itsemurha-ajatukset. -Kognitiiviset oireet: Tarkkaavaisuuden puute, hidas ajatustoiminta, puuttuva sairaudentunto. Skitsofreenikot voivat kokea olevansa huonoja yhdellä tai useammalla merkittävällä elämän alueella. Esimerkiksi suhteet muihin ihmisiin, työ tai koulutus, perhe-elämä, kommunikointi ja hygienia.

Skitsofrenian oireita kuvataan yleensä negatiivisiksi ja positiivisiksi? mitä tarkoitetaan?
Positiiviset: Positiiviset oireet ovat selllaisia , joita terveillä ihmisillä tavallisesti ei ole ja jotka sairauden katsotaan ”lisänneen”. Näitä oireita ovat esimerkiksi hallusinaatioit, harhakuvitelmat, ajatushäiriöt ja kiihtymys. Hallusinaatio: Kuulla tai nähdä tai tuntea jotain, mitä ei ole olemassa. Hallusinaatioita voi esiintyä kuulon, näön, kosketuksen, hajun ja maun kautta. Tavallisin skitsofreniassa on äänten kuuleminen. Harhakuvitelmat: Vahva, järjenvastainen ja väärä vakuuttuneisuus, joka johtuu siitä, että ei pysty erottaa todellista epätodellisesta. Ajatushäiriöt: Tehdään johtopäätöksiä, jotka eivät perustu tosiasioihin. loogisen ajattelun puutetta. Levottomuus: Olotila, joka on epämiellyttävä ja siihen liittyy jännittyneisyyttä ja ärtyisyyttä. Negatiiviset: Negatiiviset oireet ovat käyttäytymistä, joka ”puuttuu”. Nämä oireet ovat sisäisen innon, tunnereaktion, innostuksen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen puute. Henkilöt, joillla on skitsofrenia, ovat jossain määrin menettäneet nämä kyvyt.
Sisäisen innon tai aloitekyvyn puutos: Pitkiä aikoja makoilu sängyssä, ei motivaatiota tehdä mitään.
Sosiaalinen eristäytyminen/masennus: yksinolo, ei haluta nähdä muita
Apatia: Tyhjyyden tunne, suunnitelmat ei toteudu.
Emotionaalinen vaste puuttuu: Henkilö ei tunne iloa eikä surua, ilmeettömät kasvot

Mitä syitä on psykoosien ja skitsofrenian taustalla?

Yhtä tiettyä syytä ei ole. Useat eri tekijät vaikuttaa skitsofrenian kehittymiseen. Perinnöllisyys, sosiaaliset suhteet ja elinympäristön stressitekijät vaikuttavat omalta osaltaan sairauden kehittymiseen.

Millaista oireilua skitsofreniaan sairastumista edeltää? Eli mistä voisi päätellä, että ihminen on sairastumassa skitsofreniaan? Entä kun ihminen on sairastunut, mistä tietää, että potilaan tila on pahenemassa?
Ennakko- oireita mm. ahdistuneisuus, levottomuus, ärtyneisyys, vihaisuus, masennus, mielialan heilahtelut, apaattisuus, unihäiriöt, ruokahaluttomuus, vetääntyminen sosiaalisista suhteista, kyvyttömyys kokea nautintoa, itsetuhoiset ajatukset ja keskittymiskyvyttömyys..

Miten skitsofreniaa hoidetaan?
Ensisijaisesti lääkkeillä, eli neurolefteille. Vaikutus yksilöllistä, joskus ei ole ollenkaan apua lääkkeistä, jos välttämättömät. Lääkehoidon ongelmana on neuroleptien aiheuttamat työ- ja toimintakykyä sekä elämänlaatua heikentävät vaikutukset. Toisinaan psykososiaalista hoitoa( keskusteluja, toimintaterapiaa yms.)

Masennus

 Masennuksen keskeisiä oireita:

 Ruokahalun ja painon muutos

 Ruokahalu voi kadota ja paino laskea, joskus myös ruokahalu ja paino voivat lisääntyä.

 Unihäiriö

 Unihäiriö voi ilmetä vaikeutena nukahtaa, katkonaisena unena ja aamuyön heräämisenä sekä liikaunisuutena.

 Psykomotorinen hidastuminen tai kiihtyneisyys

 Olemuksessa voi olla joko jähmettyneisyyttä tai ahdistunutta ylivireyttä.

 Päättämättömyyden tai keskittymiskyvyttömyyden tunne

 Ei kykene keskittymään tai tarttumaan toimeen sellaisissakaan asioissa, jotka aiemmin ovat tuntuneet vaivattomilta.

Toistuvat kuolemaan tai itsetuhoon liittyvät ajatukset tai itsetuhoinen käytös

Masentuneella voi olla kuolemaan liittyviä ajatuksia, toiveita omasta kuolemasta sekä itsemurha-ajatuksia.

Kohtuuton itsekritiikki tai perusteeton syyllisyyden tunne

Tunteet siitä, että on syyllinen ja että ansaitsee tulla rangaistuksi. Syyllisyyden tunteet liittyvät hyvin usein sellaisiinkin asioihin, joihin ei itse ole voinut vaikuttaa tai joissa ei ole toiminut väärin.

Itseluottamuksen tai itsearvostuksen menetys

Ajatukset omasta huonoudesta ja arvottomuudesta ovat yleisiä ja usko omaan pärjäämiseen on hyvin alhainen.

Uupumus

Masentuneen valtaa aloitekyvyttömyyden, saamattomuuden ja väsymyksen tunne. Energiaa ei tunnu riittävän pieniinkään asioihin.

Mielihyvän menetys

Asiat, jotka aikaisemmin ovat tuottaneet hyvää oloa, eivät enää miellytä tai kiinnosta. Elämästä on kadonnut ilo.

Masentunut mieliala

Masentuneeseen mielialaan liittyy alakuloisuuden, surun, turtuneisuuden ja ärtyneisyyden tunne. Tulevaisuus näyttäytyy synkkänä tai merkityksettömänä. Itkeminen saattaa lisääntyä paljonkin.

Masennus ei ala tunneissa tai päivissä.

Masennuksen oireet ovat monimuotoisia, ja ne vaihtelevat esim. vaikeusasteen, esiintymistiheyden ja keston mukaan. Joskus masennuksen pääasiallisia oireita voivat olla erilaiset epämääräiset fyysiset kivut ja huono vointi, silloin masennuksen diagnosointi saattaa viivästyä. 

                       Masentuneen tukeminen:
Masennus voi johtua lapsuuden olosuhteista, ihmissuhdeongelmista, kriiseistä, taloudellisista vaikeuksista, työoloista ja yhteiskunnallisista olosuhteista. Siksi masennusta aiheuttava tekijä pitäisi ratkaista. Pyrkii ymmärtämään ihmisen kokemuksia ja tarkastelemaan sitä yksilöllisenä ja ainutkertaisena. Koittaa ajatella toisen näkökulmasta asiaa. Masennus ulottuu kaikille elämän alueille joten niitä kaikkia pitää tukea. Koittaa auttaa yksilöä löytämään omia voimavarojaan. Masennusta ei pidä hävetä, koska masentuneita on niin paljon, koskaan ei ole yksin masennuksen kanssa. Jos perheessä on masentunut ihminen, pitää myös koko perhettä tukea.

Päihteiden käytön puheeksiotto

82-vuotias nainen on kaatunut kylpyhuoneessaan palvelukodissa, hänelle on soitettu ambulanssi ja viety sairaalaan. Kaatuessaan nainen tuoksui voimakkaasti alkoholille. Miten otamme asian puheeksi, kun hän palaa sairaalasta?

Ensimmäiseksi kyselemme, miten tämä kaatuaminen tapahtui, ja mitä hän oli tehnyt ennen sitä. Kysymme, oliko hän juonut alkoholia. Puhumme ystävällisesti ja avoimin mielin sekä olemme myötätuntoisia asiakasta kohtaan. Jos hän kertoo ottaneensa alkoholia, kysymme, kuinka usein hän juo alkoholia ja kuinka paljon yleensä. Kysymme, mihin tarkoitukseen hän käyttää alkoholia. Jos syy on esimerkiksi yksinäisyys, niin kerromme, että palvelukodissa on tarjolla erilaisia virikkeitä, ja yritämme saada hänet kiinnostumaan niistä. Kun ikäihminen saa mielekästä tekemistä, niin myös alkoholin käyttö voi vähentyä. Kerromme runsaan alkoholin käytön haitoista, ja miten se voi vaikuttaa lääkkeiden kanssa haitallisesti. Kysymme häneltä, mikä olisi hänelle mielekästä tekemistä ja mitä tykkäisi tehdä. Yritämme järjestää häntä kiinnostavaa tekemistä ja virikkeitä, sekä muiden asukkaiden seuraa, jotta alkoholin käyttö voisi vähentyä.Se saisi myös asiakasta itseään motivoitumaan alkoholin juomisen vähentämiseen.

Alkoholin käytön määrää voi myös saada selville erilaisten apuvälineiden kanssa:

• Audit-kysely
• yli 65-vuotiaiden alkoholimittari
• CAGE-kysymykset
• Otetaan selvää -esite
• juomapäiväkirja
• mahdolliset verikokeet
• mahdolliset laboratoriokokeet

Tehtävät; kertaa tekstistä

Puhuimme tunnilla riippuvuudesta ja erilaisista asioista mistä sitä voi tulla. Saimme monisteen missä oli nämä tehtävät:

1.      

    Miten tunnistat riippuvuuden?

Riippuvuudella tarkoitetaan tilannetta, missä riippuvuuden aiheuttajasta on tullut elämän tärkein asia. Siitä tulee pakkomielteinen asia ja muut elämänasiat- ja arvot syrjäytyy. Eniten hoitoon hakeudutaan alkoholi-, amfetamiini-, heroiini- ja buprenorfiini riippuvuuksista.

Se on voimakasta halua tai pakkoa käyttäytyä tietyllä tavalla, esim. viinanhimo. Henkilöllä on vaikea kontrolloida käyttäytymistään tätä kyseessä olevaa asiaa kohtaan. Toiminnan estymiseen tai loppumiseen liittyvä epämukavuus ja tuska. esim. jos ei saa viinaa, tulee hermostuneeksi, ärtyneeksi ja helposti keksii tekosyitä miksi voisi käyttää riippuvuutta aiheuttavaa tekiää. Vaikka tiedostaa haitat jatkaa silti käyttämistä. Elämä pyörii vain riippuvuuden ympärille. 

Millaisia seurauksia runsas päihteiden käyttö voi aiheuttaa nuorelle? Murrosiän viivästyminen ja vaikutukset seksuaalisuuteen. Alkoholin käyttö vaikuttaa hormonitoimintaan. Esim. tytöillä kuukautiset saattavat jäädä pois tai muuttua epäsäännölliseksi. Pojilla veren mieshormonipitoisuus pienenee ja naishormonipitoisuus suurenee. Tytöillä suurenee mieshormonipitoisuus. Mielihyvän saaminen tavallisista asioista vähenee. Mikäli aivot oppivat jo nuorena, että mielihyvä saadaan alkoholista tai muista päihteistä, aivojen mielihyväkeskuksen kehitys häiriintyy. Riippuvuus alkoholiin syntyy nuorelle moninkertaisesti nopeammin ja helpommin kuin aikuiselle, koska nuoren elimistö ja aivot ovat vasta kehittymässä. Säännöllinen alkoholinkäyttö aiheuttaa aivoissa toimintahäiriöitä, jotka ilmenevät esimerkiksi muistihäiriöinä, ärtyneisyytenä ja keskittymiskyvyttömyytenä. Näillä on puolestaan vaikutusta oppimistuloksiin. Alkoholin sietokyvyn eli toleranssin kasvaminen. Jos huomaa, että voi juoda alkoholia suurempia määriä humaltumatta, on alkoholin sietokyky kasvanut. Se on aina hälytysmerkki ja kertoo fyysisen riippuvuuden kehittymisestä. Henkisen ja fyysisen kasvun häiriintyminen. Alkoholilla on huomattu olevan vaikutusta mielen ja ihmissuhdetaitojen kehittymiseen sekä fyysisen kasvun heikentymiseen. Nuoren alkoholinkäyttö saattaa aiheuttaa jo muutamassa kuukaudessa maksa- ja haimasairaudet, jotka aikuisille syntyvät vasta usean vuoden juomisesta. Kynnys muiden päihteiden käytölle madaltuu. Mitä aikaisemmin alkoholinkäytön on aloittanut, sitä suurempi todennäköisyys on kokeilla jossain vaiheessa muita päihteitä. Se ei kuitenkaan tarkoita, että kaikki varhain alkoholia käyttäneet ajautuisivat käyttämään muitakin päihteitä. Erityisesti nuorille imppaus on vaarallista koska aivosolut kehittyvät. Imppaus tuhoaa aivosoluja. Lääkkeiden käyttö voi aiheuttaa vahvaa riippuvuutta. Rauhoittavista lääkkeistä on vaikea irrottautua. Puhe puuroutunutta, tajunnan taso alkaa vähitellen laskemaan ja se saattaa johtaa tajuttomuuteen ja pahimmassa tapauksessa hengityslamasta johtuvaan kuolemaan. Kannabis vaikuttaa eritavalla erilaisiin ihmisiin esim. piristävästi tai rauhoittavasti. Jokapäiväisessä käytössä kannabis aiheuttaa yleistä mielenkiinnottomuutta, keskittymiskyvyn häiriöitä sekä muistivaikeuksia. Aistiharhoja aiheuttavat sienet ja LSD. Ja väliaikaisen psykoosin. Amfetamiinin käyttäjä tuntee olevansa nopea, tehokas ja se aiheuttaa kiihtymys tilaa. Amfetamiini ja muut piristävät huumausaineet nostavat verenpainetta, pulssia ja kehon lämpötilaa. Lamaavat huumausaineet vaikuttavat rauhoittavasti. Aiheuttavat nopean ja vahvan riippuvuuden. Hänenlaisella nuorella on pienet, pistemäiset pupillit ja väsynyt olemus.

   Haittavaikutuksia aikuisella?

Runsas päihteiden käyttö aikuisella Runsas päihteidenkäyttö aiheuttaa monia sairauksia, päihderiippuvuus mukaan lukien. Kun ihmiselle on kehittynyt päihderiippuvuus, seuraa siitä yleensä terveydellisiä, sosiaalisia sekä taloudellisia ongelmia. Alkoholi on ylivoimaisesti eniten käytetty päihde ja se on yleisin kuolinsyy työikäisillä miehillä ja naisilla Suomessa. Vuonna 2005 alkoholisairaudet ja -myrkytykset nousivat työikäisten yleisimmäksi kuolemansyyksi. Alkoholin käyttöön liittyvät sosiaaliset haitat – esim. ihmissuhdeongelmat, ongelmat työssä, häiriöt julkisilla paikoilla - koskettavat tyypillisesti myös muita kuin alkoholin käyttäjää itseään. Tapaturmia ja sosiaalisia haittoja saattaa ilmetä satunnaisenkin humalajuomisen yhteydessä. Päihteitä käyttävä aikuinen tuottaa myös usein murhetta lähipiirilleen. Aikuisen perheellisen aikuisen päihteiden käyttö vaikuttaa myös lapsiin. Päihteiden vaikutuksen alaisena ihminen muuttuu eikä ole enää se sama tuttu isä tai äiti, joten lapsi pelkää. Joskus vanhemmat käyttävät päihteitä niin paljon etteivät jaksa/kykene huolehtimaan lapsista eikä työssäkäynnistä. Yleensä tässä tilanteessa esiin astuu lastensuojelu. Päihdeperheessä lapset saattavat joutua huolehtimaan koulunkäynnin lisäksi myös ruoan hankkimisesta, siivouksesta ja sisarusten hoitamisesta. Päihtynyt vanhempi voi olla myös vakivaltainen. Tämä saattaa aiheuttaa lapselle aikuisena itsetunto-, ihmissuhde- ja mielenterveysongelmia sekä päihderiippuvuutta. Runsas alkoholin käyttö lisää seuraavien sairauksien riskejä; nielun, kurkunpään ja ruokatorven pahanlaatuiset kasvaimet, aivoverenvuodot sekä maksakirroosi. Kuolleisuutta lisäävät myös tapaturmat ja itsemurhat. Humaltuminen lisää vaaraa joutua tapaturman tai väkivallan uhriksi. Liikennekuoleman vaara kasvaa kuljettajan veren alkoholipitoisuuden myötä.

Runsas päihteidenkäyttö ikääntyneellä Ikääntyneellä alkoholin käyttö on riskialttiimpaa, sillä heillä kehon vesipitoituus on vähentynyt ja aineenvaihdunta heikentynyt. Ikääntynyt saisi ottaa vain 1-2 alkoholiannosta päivässä. Ikääntymisestä johtuvat neurologiset muutokset ja aistien heikentyminen lisäävät alkoholin aiheuttamia haittoja. Terveys saattaa myös mennä akuuttiin vaaraan alkoholinkäytön takia. Heikentynyt toimintakyky voimistaa alkoholin haittoja, mikä vaikeuttaa arjesta selviytymistä ja lisää tapaturma-alttiutta. Ikäihmisten päihteiden käyttö lisää somaattisia ja psyykkisiä ongelmia kuten ruokahaluttomuutta, univaikeuksia, verenpainetta, sydämen toimintahäiriöitä, muistihäiriöitä sekä yleistä ahdistuneisuutta. Alkoholin pitkäaikaisen käytön haitat näkyvät myös alkoholin aiheuttamina sairauksina, sairaalahoitoina ja sosiaalisina ongelmina. Lääkkeiden ja alkoholin yhteisvaikutus aiheuttaa ennenaikaisia kuolemia. Varhain, nuorena tai työikäisenä alkanut runsas päihteiden käyttö aiheuttaa epäsosiaalisuutta, perhe- ja työongelmia, vaikeuksia viranomaisten kanssa sekä muita todennäköisemmin juomisesta johtuen mm. maksasairauksia, aivomuutoksia, psykiatrisia ongelmia, kognitiivisia vaikeuksia jne. Myöhemmällä iällä, lähellä eläkeikää tai eläkkeellä päihteiden käytön aloittaneilla on aikaisemmin runsaan alkoholinkäytön aloittaneisiin verrattuna monesti korkeampi yhteiskunnallinen status, paremmat sosiaaliset suhteet ja taloudellinen tilanne sekä vähemmän alkoholisairauksia ja alkoholinkäytön aiheuttamia haittoja. He ovat muita ikääntyneitä päihde-ongelmaisia halukkaampia hoitoon ja heidän keskuudessaan myös ns. spontaanin toipumisen on arvioitu olevan yleisempää. Toisaalta heidän todellinen tilanteensa jää sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilta helposti kokonaan huomaamatta Liiallinen alkoholin käyttö voi näkyä esimerkiksi seuraavina asioina: -kaatuiluna tai tapaturmien sattumisena -mielialan vaihteluna -alakuloisuutena, masentuvuutena, ahdistuvuutena tai levottomuutena -sekavuutena -arjessa ei pysty toimimaan normaalisti, asioita jää tekemättä -virtsankarkailuna -tunto-ongelmina -univaikeuksina -kohontuneena verenpaineena tai verenpainelääkityksen tehoamattomuutena -laihtumisena -toistuvina vatsaongelmina (esim.ripuli)

Päihdetehtävä

 

Jennin ja Jessikan tehtävä:

Alkoholin vaikutukset sikiöön:

Alkoholi on yleisin sikiötä vaurioittava tekijä Suomessa. Vuosittain täällä syntyy noin 300 alkoholin vaurioittamaa lasta. Vähäinenkin säännöllinen alkoholinkäyttö saattaa haitata sikiön kehitystä. Erityisesti sikiön keskushermosto on herkkä vaurioitumiselle, sillä se kehittyy koko raskauden ajan ja on siksi vaurioille alttiina.

Runsas alkoholin käyttö aiheuttaa monia riskejä raskauden aikana. Niitä ovat esimerkiksi:

-lisääntynyt keskenmenon riski

-lisääntynyt sikiön pienipainoisuuden ja kasvun hidastumisen riski

-lisääntynyt ennenaikaisuuden riski

-lisääntynyt epämuodostumariski (tyypillisiä alkoholin aiheuttamia epämuodostumia ovat sydämen ja luuston epämuodostumat.)

-FAS (fetal alcohol syndrome) - ja FASD (fetal alcohol spectrum disorders) -riski

Sikiöaikaisen alkoholialtistuksen aiheuttamat oireyhtymät (FASD, fetal alcohol spectrum disorders) on yhteinen termi kaikille sikiöaikaisen alkoholialtistuksen vaurioittamille lapsille. Tällaisilla lapsilla on:

- tavallista pienempi syntymäpaino raskausviikkoihin nähden

-aivojen kasvun häiriö tai rakennepoikkeama, jonka seurauksena vastasyntyneellä on hermostollisia (neurologisia) oireita, myöhemmin kehityksen viivästymä tai henkinen jälkeenjääneisyys

-vastasyntyneenä todettu kasvojen poikkeavia piirteitä esimerkiksi pienipäisyys ja pienet silmät sekä kapeat luomiraot ja/tai huonosti kehittynyt, ohut ylähuuli ja yläleuka, leveä nenänselkä ja pysty nenänpää.

Alkoholin sikiölle aiheuttamat vauriot ovat suurelta osin pysyviä, joten äidin alkoholinkäyttö vaikuttaa ratkaisevasti myös lapsen myöhempään kehitykseen.

Huumeiden vaikutukset sikiöön:

Äidin raskaudenaikainen huumeidenkäyttö aiheuttaa aina riskin lapsen terveydelle ja kehitykselle. Huumausaineet erittyvät istukan kautta sikiön verenkiertoon. Näin myös sikiö on huumeiden vaikutuksen alaisena äidin käyttäessä niitä. Huumeet saattavat aiheuttaa sikiölle eriasteisia kehityshäiriöitä sekä lisätä keskenmenon riskiä. Siihen vaikuttavat aineen käytön tiheys, käytetyt määrät sekä käytetyn aineen laatu. Huumeet vaikuttavat aivojen välittäjäaineisiin, jotka toimivat aivosolujen kasvutekijöinä sikiöaikana. Raskauden aikainen huumealtistus huonontaa sikiön aivojen kasvua ja johtaa aivojen rakenteen häiriöihin. Sikiöaikaisella huumealtistuksella on myös kehitysvammaisuuden riskiä lisäävä vaikutus.

Kannabikselle altistuminen saattaa vaikutta sikiön aivojen kehittymiseen. Kannabiksen käyttö voi lisätä sikiön kasvunhidastuman ja pienipainoisuuden riskiä. Jos sikiö altistuu kannabikselle alkuraskauden aikana, se saattaa aiheuttaa sikiölle riskin saada vatsahalkio.

Kokaiinin käyttö raskauden aikana voi hidastaa sikiön painonnousua ja päänympäryksen kasvua. Kokaiini ja amfetamiinijohdokset vaikuttavat haitallisesti istukan verenkiertoon ja voivat aiheuttaa sikiölle hapen puutetta.

Amfetamiinin ja ekstaasin käyttöön raskauden aikana saattaa liittyä lisääntynyt riski sydämen kehityshäiriöihin. Ennenaikaisuus, istukan ennenaikainen irtoaminen ja sikiökuoleman riski lisääntyvät myös amfetamiinijohdosten ja kokaiinin käyttössä.

    

Päihteiden vieroitusoireet:

Alkoholi

Vieroitusoireet voivat ilmaantua 1-6 vuorokautta alkoholinkäytön lopettamisen jälkeen. Esiintymishuippu on 3-4 vuorokauden jälkeen.

Pitkällisen juomisen aikana hermosto sopeutuu alkoholin läsnäoloon, joten kun se päättyy, se aiheuttaa hermostolle yliärtyvyystilan ja silloin koetaan näitä seuraavia vieroitusoireiksi kutsuttuja tiloja;

levottomuutta, ahdistusta, vapinaa, tasapainohäiriöitä ja pahimmillan tajuttomuus-kouristuskohtauksia, näkö- ja kuuloharhoja tai psykoosia.

Oireisiin saattaa liittyä myös oksentelua ja tuntohäiriöitä.

Melko tavallista on myös pulssin kiihtyminen ja verenpaineen nousu jopa vaarallisen korkealle.

Amfetamiini

Amfetamiinin vieroitusoireet alkavat 1/2–4 vuorokauden kuluessa käytön lopettamisesta tai annoksen pienentämisestä. Vieroitusoireet ovat pahimmillaan 2–4 vuorokautta lopettamisen jälkeen.

Sen jälkeen seuraa vieroitusoireiden toinen vaihe, joka kestää 1–10 viikkoa.

Alkuvaiheen vieroitusoireita ovat;

ahdistuneisuus, ärtyisyys, masentuneisuus, univaikeudet, uneliaisuus, väsymys, ruokahaluttomuus ja voimakas amfetamiinin himo.

Toisen vaiheen vieroitusoireita ovat;

unettomuus, ahdistuneisuus, väsymys ja lääkehimo.

Voimakkaan masentuneisuuden takia itsemurhariski on hyvin korkea, ja tämän takia henkilö pidetään yleensä voimakkaimpien vieroitusoireiden ajan sairaala hoidossa.

Kannabis

Ei yleensä merkittäviä vieroitusoireita. Saattaa esiintyä ohimenevää ahdistuneisuutta, ärtyisyyttä, pahoinvointia, keskittymishäiriöitä ja univaikeuksia.

Opiaatit (heroiini, morfiini, synteettiset lääkevalmisteet)

Säännöllisessä opiaattikäytössä vieroitusoireet alkavat 3 - 4 tuntia viimeisestä annoksesta, pahimmillaan ne ovat 1 - 3 vrk:n jälkeen ja kestää 7-10 vuorokauden ajan.

Vieroitusoireet voimakkaita;

kivut, pahoinvointi, kuume, vapina, kouristukset, hikoilu ja vilunväritykset, ahdistuneisuus, ärtyisyys, masentuneisuus, voimakas halu saada opiaattia

Lisäksi voi esiintyä silmäterien laajentumista, kyynelvuotoa, ihon kananlihareaktio, hikoilua, kuumetta, unettomuutta, pahoinvointia, oksentelua, lihaskipuja, nuhaoireita ja ripulia. Usein sydämen lyöntitiheys ja hengitys ovat tihentyneet.

Myös verenpaine voi olla koholla.

Päihdekuntoutuksen menetelmät:

- Lyhytneuvonta (Mini-interventio)
Terveydenhuollossa tapahtuva alkoholin riskikuluttajan lyhyt neuvonta. Potilasta pyritään tukemaan alkoholin käytön vähentämisessä, kun käyttö on runsasta mutta ei ole vielä aiheutunut haittoja.

- A-klinikkasäätiön lähestymistapa
Työskentelyperiaatteena luottamus asiakkaan omiin voimavaroihin.

- Motivoiva haastattelu/ motivoiva toimintatapa
Työskentelyn kohteena muutosmotivaation syntyminen ja ylläpitäminen. Tämä toimintatapa on asiakaskeskeinen, ihmisen omista tarpeista ja arvomaailmasta lähtevä ohjausmenetelmä. Tavoitteena on vahvistaa asiakkaan sisäistä motivaatiota.

-Verkostotyö
Verkostotyö on asiakkaan koko sosiaalisen verkoston huomioon ottamista. Ihmisen sosiaaliseen verkostoon kuuluvat perhe, suku, työ- tai opiskelukaverit, ystävät, naapurit ja ainakin muutamia asiantuntijoita. Toimiva sosiaalinen verkosto antaa tukea stressaavissa elämäntilanteissa ja kriiseissä.

- Perheterapia
Perheterapiassa pyritään terapeutin johdattelemana herättämään vuoropuhelua, jossa kaikki paikalla olevat osapuolet kokevat tulevansa kuulluksi kunnioittavasti ja tasaveroisesti.

- Yhteisöhoito
Yhteisöhoidossa opitaan elämisen ja itsensä hoitamisen taitoja sekä toipumista tukevia asenteita päihteettömässä ympäristössä. Keskeisenä hoitomenetelmänä asiakkaiden ja henkilökunnan muodostama yhteisö, jossa kaikki yhteisön jäsenet ovat muutoksen ja oppimisen välittäjiä.

Päihdekuntoutuksessa auttavia yhdistyksiä ovat mm:

- A- klinikkasäätiö
- Neuvoa- antavat
- Päihdelinkki
- Sininauhaliitto

Saimme etätehtäväksi etsiä tietoa :

Alkolin ja huumeiden vaikutukset sikiöön
Päihteet: mistä tunnistat mitäkin, vieroitusoireet
Päihdekuntoutuksen/ kuntoutumisen menetelmiä ( myllyhoito, mitä muuta?)

Alkoholin vaikutukset sikiöön?

Runsas alkoholin käyttö aiheuttaa monia riskejä raskauden aikana. 

Niitä on: Lisääntynyt keskenmenon riski, lisääntynyt sikiöin pienipainoisuuden ja kasvun hidastumisen riski, lisääntynyt ennenaikaisuuden riski, lisääntynyt epämuodostumariski (tyypillisiä alkoholin aiheuttamia epämuodostumia ovat sydämen ja luuston epämuodostumat ja FAS - ja FASD -riski

Fas on häiriö, joka tulee äidinraskauden aikaisen alkoholinkäytön seurauksena. Se vaikuttaa sikiön keskushermostoon ja muihin elimiin. Sikiölle tulee vakavia ja  pysyviä toimintahäiriöitä. 

                      

Eri huumeiden vaikutukset sikiöön

Kannabiksen vaikutukset sikiöön on sen aivojen kehittymishäiriöt, lisää sikiön kasvunhidastuman ja pienipainoisuuden riskiä, siihen vaikuttaa kuitenkin käytetyn kannabisalistuksen määrä. 

Kokaiinin käyttö raskauden aikana hidastaa sikiön painonnousua ja päänympäryksen kasvua. Vaikuttaa haitallisesti istukan verenkiertoon ja siten voi aiheuttaa sikiölle hapen puutetta.

Amfetamiini ja ekstaasi aiheuttaa sikiölle lisääntynyttä riskiä sydämen kehityshäiriöihin. Istukka voi myös irrota ennen aikaisesti. Sikiökuoleman riski liittyy näiden ja kokaiinin käyttöön. 

Metadoni kulkeutuu istukan läpi sikiöön. Voi aiheuttaa vaikeita ja useitakin viikkoja kestäviä vieroitusoireita syntyneelle lapselle. 

Päihteet: mistä tunnistat mitäkin, vieroitusoireet

Alkoholi

Tyypillinen alkoholin vieroitusoireista johtuva sekavuustila tunnetaan nimellä juoppohulluus. Myös mielialan lasku, väsymys ja keskittymisvaikeudet ovat yleisiä alkoholin suurkulutuksen jälkeisiä oireita. Muita alkoholin vieroitusoireita ovat vapina, hikoilu, pahoinvointi, röyhtäily tai oksentelu, sydämentykytys, korkea verenpaine, psykomotorinen kiihtymys, päänsärky, unettomuus, huonovointisuus tai heikkous, ohimenevät näkö-, tunto- kuulo- tai muut aistiharhat ja epilepsiakohtauksen tyyppiset kouristukset.

Alkoholin käytön lopettamiseen saattaa liittyä myös pitkittyneitä vieroitusoireita, mikä tarkoittaa sitä, että kaikki elimistön toiminnot eivät palaudu ennalleen alkoholin käytön loputtua. Esimerkiksi noin puolella juomisen lopettaneista alkoholisteista esiintyy unettomuutta jopa useita kuukausia alkoholin käytön lopetuksen jälkeen.

Lääkkeet

Eri lääkeaineet aiheuttavat omanlaisen päihtymystilan. Psykoosilääkkeet ja rauhoittavat lääkkeet vaikuttavat keskushermostoon ahdistusta lievittävästi, rauhoittavasti, kouristuksia estävästi ja lihaksia rentouttavasti. Opioidit vaikuttavat opioidireseptoreiden välityksellä keskushermostoon. Tulehduskipulääkkeet eivät vaikuta keskushermoston kautta, eivätkä siten tuota mielihyvää.

Ei-toivottuja vaikutuksia ovat ärtyvyys, ahdistuneisuus, jännitys sekä lukuisat muut epämiellyttävät tuntemukset. Lääkeaineisiin saattaa kehittyä pitkäaikaiskäytössä voimakas riippuvuus, joka voi olla sekä kemiallista (fyysinen riippuvuus) että psyykkistä. Bentsodiatsepiinien riippuvuusriski on suurempi kuin alkoholin ja vieroitusoireet voivat olla vakavia, jopa hengenvaarallisia. Opioidit aiheuttavat herkästi voimakkaankin riippuvuuden vaikeine ja pitkäkestoisine vieroitusoireineen.

Psyykeen vaikuttavat lääkkeet voivat aiheuttaa muistinmenetyksiä, kontrolloimatonta käytöstä, myrkytystilan sekä altistaa tapaturmille ja itsemurhariskille. Opiaattilääkkeet aiheuttavat suurina annoksina voimakasta lamaantumista, liikaa ottaessa riski hengitys- ja sydämenpysähdykseen kasvaa.

Amfetamiini

Amfetamiinit ja niiden johdokset luokitellaan erittäin vaarallisiksi huumausaineiksi.

Matalat annokset aiheuttavat ruokahaluttomuutta, euforiaa, ylienergisyyttä, itsevarmuutta sekä seksuaalisuuden ja voimakkuuden tunnetta. Annosten lisääntyessä euforia ja itsevarmuus lisääntyvät. Yhden annoksen vaikutus kestää useita tunteja.

Pitkäaikainen amfetamiinin käytön seurauksia ovat persoonallisuuden muutokset, kuten sekavuus, paniikki- ja vainoharhatilat, aistiharhat sekä joskus skitsofrenia. Käyttö voi johtaa myös ohimeneviin tai toisinaan pysyviin amfetamiinipsykooseihin, jotka voivat vaihdella lievistä vaikeisiin. Seurauksena voi olla myös ruokahaluttomuutta ja masennusta, joka voi olla vaikea-asteinen mutta useimmiten lyhytkestoinen.

Ekstaasi

Käytön seurauksena tulee voimakas hyvänolontunne, lisääntynyt fyysinen suorituskyky, sosiaalisuus ja läheisyyden tunne, itsevarmuus, piristyminen ja hallusinogeenisiä vaikutuksia. Vaikutusaika 4–6 tuntia.

Ei-toivottuja vaikutuksia ovat liikehäiriöt ja lihaskrampit, ruokahaluttomuus, lämmönsäätelyn häiriöt, verenpaineen ja pulssin nousu, hampaiden kiristely, pureskelu ja leuan jäykkyys. Joskus aggressiivisuus, ahdistus tai masentuneisuus. Ekstaasi aiheuttaa selvästi psyykkistä riippuvuutta. Käyttöön liittyviä akuutteja kuolinsyitä ovat olleet mm. sydäninfarkti ja aivoverenvuoto.

Päihdekuntoutuksen/ kuntoutumisen menetelmiä

Ventuskartanon menetelmät päihdekuntoutuksessa

Päihdeongelma nähdään Ventuskartanossa ensisijaisesti riippuvuusongelmana. Muutokset päihteidenkäyttötavoissa liittyvät olennaisesti muutoksiin omassa ajattelussa ja sosiaalisissa suhteissa. Kuntoutuskurssin avulla on mahdollista omaksua ja opetella päihteetöntä elämäntapaa.

Siellä pidetään tärkeänä työnä läheis- ja viranomaisverkoston kanssa sekä ennen, että jälkeen laitoskuntoutuksen.

Mikkeli-yhteisö

• VAK ry:n ylläpitämä päihdekuntoutuslaitos, joka on perustettu vuonna 1998.
• Tarjoaa korkealaatuista lääkkeetöntä yhteisöllistä päihdekuntoutusta
• Asiakaspaikkoja 20
• Asiakkaiksi otetaan yksinäisiä, pariskuntia ja perheitä koko maasta.
• Asiakkaita kutsutaan oppilaiksi, sillä Mikkeli-yhteisössä opitaan uudenlainen tapa elää.
• Kuntoutus perustuu yhteisökasvatukseen ja hoitoon, vertaistukeen sekä ammattiapuun.
• Kuntoutuksen kesto on yksilöllinen.
• Kuntoutuksessa käytetään ASTA-työskentelyä®, johon sisältyy asiakaslähtöinen suunnittelu, toteutus ja arviointi.

Neppari

Neppari on kolmepaikkainen arviointi- ja kuntoutumisyksikkö, jossa kehitetty hoitomalli mahdollistaa toimivan ja tarpeenmukaisen, verkostoyhteistyöhön perustuvan mielenterveys- ja päihdeongelmaisten hoidon tarpeen arvioinnin ja hoidon.

Osana hoitomalliatavoitteena on lisätä ja kehittää asiakkaiden osallisuutta, hoidon vaikuttavuuden arviointia sekä tukea jatkohoitoa perustetun kokemus- ja vertaisryhmän kautta.

 

Yksikön toimintamalli on kehitetty Mietippä-hankkeen aikana.

Psyykkisen toimintakyvyn osa-alueiden arviointi

Psyykkisen toimintakyvyn arviointi

Toimintakyvyn arvioinnissa on tärkeää huomioida, etteivät toimintakyky ja avuntarve ole pysyviä tiloja, vaan ne muuttuvat eri tekijöiden vaikutuksesta. Toimintakyky voi heikentyä tilapäisesti esim. akuutin sairauden tai kriisin takia. Toimintakyky voi myös parantua, esim. tavoitteellisen kuntoutus-, hoito- ja palvelukokonaisuuden ansiosta.  Lisäksi erilaiset muutokset toimintaympäristössä esim. julkisen liikenteen muutokset, voivat vaikuttaa henkilön mahdollisuuksiin suoriutua.Toimintakykyä ja palvelujen tarvetta arvioitaessa onkin tärkeää ymmärtää, että palvelujen tulee joustaa ja muuttua henkilön tarpeiden muuttumisen myötä.

Asiakkaan ja tarvittaessa myös hänen läheisensä arvio toimintakyvystä on keskeinen. 

Toimintakyvyn arviointiin tulee hyödyntää olemassa olevia, kyseiseen tarkoitukseen kehitettyjä arviointimenetelmiä. Nämä voivat olla joko yhtä toimintakyvyn osa-aluetta arvioivia mittareita tai useampia toimintakyvyn osa-alueita arvioivia arviointijärjestelmiä. Arviointimenetelmien valintaan, käyttöön ja tulosten tulkintaan tarvitaan moniammatillista asiantuntemusta.Psyykkisen toimintakyvyn osa-alueiden arviointi 
Arviointi tapoja on:

- Oma arviointi
Miten henkilö itse kokee oman psyykkisen toimintakykynsä. Miten itse ajattelee pystyvänsä toimimaan omassa elinympäristössään. Kaksi ihmistä jotka sairastavat samaa psyykkistä sairautta, toinen voi tuntea itsensä terveemmäksi kun toinen.

- Havainnointi
Miten henkilö suoriutuu päivittäisistä toiminnoistaan. Millainen on hänen motivaationsa. Miten tulee muiden kanssa toimeen, sosiaaliset taidot. Sekä minkälaisista asioista henkilö puhuu, onko asiat yleensä negatiivisia vai positiivisia.

- Haastattelu
Itse asiakkaan haastattelu
Hänen omaisten ja läheisten haastattelu
Hoitajien haastattelu

- Mittarit/ psykologiset testit
CERAD-mittareita käytetään Alzheimer-taudin tutkimuksiin.

MMSE-testiä käytetään kognitiivisen toimintakyvyn mittaukseen. Testi sopii sekä seulontaan että psyykkisen toimintakyvyn muutosten arviointiin. Se sopii myös dementia-asteisen muistisairauden seulontaan ja seurantaan.Testi sisältyy kaatumisriskin arviointiin.

GDS-15-mittarilla arvioidaan mielialaa (myöhäisiän depressioseula). Se perustuu 15 kysymykseen, joilla pyritään selvittämään depression esiintymistä.