Psyykkisen toimintakyvyn arviointi
Toimintakyvyn arvioinnissa on tärkeää huomioida, etteivät toimintakyky ja avuntarve ole pysyviä tiloja, vaan ne muuttuvat eri tekijöiden vaikutuksesta. Toimintakyky voi heikentyä tilapäisesti esim. akuutin sairauden tai kriisin takia. Toimintakyky voi myös parantua, esim. tavoitteellisen kuntoutus-, hoito- ja palvelukokonaisuuden ansiosta. Lisäksi erilaiset muutokset toimintaympäristössä esim. julkisen liikenteen muutokset, voivat vaikuttaa henkilön mahdollisuuksiin suoriutua.Toimintakykyä ja palvelujen tarvetta arvioitaessa onkin tärkeää ymmärtää, että palvelujen tulee joustaa ja muuttua henkilön tarpeiden muuttumisen myötä.
Asiakkaan ja tarvittaessa myös hänen läheisensä arvio toimintakyvystä on keskeinen.
Toimintakyvyn arviointiin tulee hyödyntää olemassa olevia, kyseiseen tarkoitukseen kehitettyjä arviointimenetelmiä. Nämä voivat olla joko yhtä toimintakyvyn osa-aluetta arvioivia mittareita tai useampia toimintakyvyn osa-alueita arvioivia arviointijärjestelmiä. Arviointimenetelmien valintaan, käyttöön ja tulosten tulkintaan tarvitaan moniammatillista asiantuntemusta.
Psyykkisen toimintakyvyn osa-alueiden arviointi Arviointi tapoja on:
- Oma arviointi
Miten henkilö itse kokee oman psyykkisen toimintakykynsä. Miten itse ajattelee pystyvänsä toimimaan omassa elinympäristössään. Kaksi ihmistä jotka sairastavat samaa psyykkistä sairautta, toinen voi tuntea itsensä terveemmäksi kun toinen.
- Havainnointi
Miten henkilö suoriutuu päivittäisistä toiminnoistaan. Millainen on hänen motivaationsa. Miten tulee muiden kanssa toimeen, sosiaaliset taidot. Sekä minkälaisista asioista henkilö puhuu, onko asiat yleensä negatiivisia vai positiivisia.
- Haastattelu
Itse asiakkaan haastattelu
Hänen omaisten ja läheisten haastattelu
Hoitajien haastattelu
- Mittarit/ psykologiset testit
CERAD-mittareita käytetään Alzheimer-taudin tutkimuksiin.
MMSE-testiä käytetään kognitiivisen toimintakyvyn mittaukseen. Testi sopii sekä seulontaan että psyykkisen toimintakyvyn muutosten arviointiin. Se sopii myös dementia-asteisen muistisairauden seulontaan ja seurantaan.Testi sisältyy kaatumisriskin arviointiin.
GDS-15-mittarilla arvioidaan mielialaa (myöhäisiän depressioseula). Se perustuu 15 kysymykseen, joilla pyritään selvittämään depression esiintymistä.
Hyviä pohdintoja & löydöksiä! Miettikääpä vielä mitä kirjoititte täällä: http://lottamerijenni.blogspot.fi/2013_11_01_archive.html ja tsekatkaa, oletteko pohtineet kaikkien noiden asioidan arviointia, mistä kirjoititte aiemmin psyykksiessä toimintakyvyssä.
VastaaPoista